Sisäinen palo ratkaisee
Teksti: Eva Kottonen
Julkaistu: 23.8.2023
Urheilijoiden motivaation vaaliminen on taitolaji, erityisesti nuorten kohdalla. Nuorten huippu-urheilijoiden kohdalla kysytään, kantaako haave kenties vuosien päässä häämöttävästä olympiamitalista läpi arjen peruspuurtamisen. “Kyllä siinä pettymyksen todennäköisyys on suuri, jos pelkästään sen varaan uransa rakentaa”, Taekwondon nuorten olympiavalmentaja Jarkko Mäkinen sanoo.
Mäkistä voi perustellusti kutsua motivaation asiantuntijaksi. Oppiminen ja motivaatio olivat esillä jo hänen Turun yliopistoon 2003 tehdyssä väitöstutkimuksessaan. Siinä tutkimuksen kohteena olivat yliopisto-opiskelijat. Kasvatustieteen tohtorintutkinnon lisäksi Mäkinen on suorittanut valmennuksen erikoisammattitutkinnon. Hän toimi Suomen taekwondomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 2004–2012 ja 2018–2022.
Vuodesta 2013 alkaen Mäkinen on toiminut Suomen Taekwondoliiton valmennuskeskuksen vastuuvalmentajana. “Väitöskirjani käsitteli sitä, miten tuotetaan tehokasta oppimista ja mistä oppimisen vaikeudet johtuvat. Väitöstutkimuksen anti tiivistettynä on se, että parhaat tulokset kaikessa tulevat, kun ihminen itse sitä oikeasti haluaa. Mitkään ulkoiset tekijät eivät aja sen ohi, että ihmisessä syttyy se sisäinen palo”, hän summaa.
Olympiastatus on painava ja vakaa
Yksi monista huippu-urheilijan motivaatiota ruokkivista tekijöistä on yhtä kaikki tavoite arvokilpailuihin osallistumisesta. Nuorten olympiavalmentajan näkökulmasta olympialaiset ovat tietenkin se korkein tavoite, mutta joka neljäs vuosi järjestettävien kilpailujen väliin mahtuu paljon muutakin. “Taekwondon osallistujakiintiö on todella pieni olympialajeissa, kun normaaleista painoluokista tippuu puolet pois. Lisäksi jokaiseen painoluokkaan pääsee vain 16 osallistujaa koko maailmasta”, Mäkinen muistuttaa.
Taekwondolle olympiastatus on Mäkisen mukaan iso juttu. Taekwondossa on kilpailtu olympiamitaleista vuosina 1988 ja 1992 näytöslajina ja vuodesta 2000 virallisena lajina, eikä lajin asema ole hänen mukaansa uhattuna, vaikka olympialaisten lajikattaus onkin elänyt vuosikymmenten mittaan. Esimerkiksi karate otettiin mukaan Tokion 2020 olympialaisten ohjelmaan, mutta Pariisissa se ei enää ole mukana 2024.
Vaikka taekwondon olympiastatus on säilynyt, ei laji itsessään ole pysynyt täysin muuttumattomana. Katsojaystävällisyys ei ole muutoksen ajureista vähäisin. “Turvallisuuden näkökulmasta pääkontaktin kriteerejä on kevennetty, samoin sähköinen pistelasku otettiin käyttöön puolueettomuuden takaamiseksi. Lisäksi esimerkiksi eriä on lyhennetty ja kentän muotoa muutettu. Lajiliitot tekevät päätökset sääntömuutoksista, mutta kyllähän Kansainvälinen olympiakomitea hyvin tarkkaan seuraa katsojien mieltymyksiä”, Mäkinen kuvaa.
Kansainvälinen kilpailukokemus on välttämätöntä
Taekwondon alle 18-vuotiaiden EM-kilpailut starttaavat Tallinnassa 24. elokuuta. Mäkisen valmennettavista niihin osallistuvat ottelijat Vilma Hagelberg, Sonja Lehto ja Ada Tammila.
“Mitalitavoitteita en mielelläni aseta. Meillä on tasokkaita nuoria. Kunhan saa itsestään irti sen mitä osaa, se voi johtaa hyviin tuloksiin.”
Kun urheilijat tottuvat alusta asti kansainvälisiin kilpailuihin, sujuu siirtymä Mäkisen mukaan sujuvimmin.
“Nuorten osallistuminen kansainvälisiin kilpailuihin on täysin välttämätöntä, sillä pelkästään kotimaassa kilpaillen ei kehity. Tässä Suomi on parantanut kovasti”, hän katsoo.
Mäkisellä valmennettavia on huippu- ja harrasteryhmässä yhteensä noin parikymmentä, ikähaarukaltaan he ovat 16–24 -vuotiaita. Huippuvalmentajatkin tarkkailevat omalta osaltaan potentiaalisia tulevaisuuden toivoja, mutta Mäkisen mukaan valtaosa nuorista urheilijoista hakee mukaan omasta tai perheensä aloitteesta. “Joskus vihjaistaan jollekin, että kiinnostaisiko treenata enemmänkin, mutta pääosa hakeutuu mukaan muuta kautta.”
Maalataan mieluiten iso kuva
Nuorilla eteenpäin katsovan aikajänteen ollessa viikkoja tai kuukausia, pohditaan valmennuksen näkökulmasta tulevia vuosia. Tästä syystä myös yksittäiset tapahtumat saattavat Mäkisen mukaan saada suhteettoman suuria merkityksiä. “Jos valmennus rakennetaan niin, että tästä kilpailuista on tultava tämä tulos, niin se on varmin keino tappaa nuoren motivaatio. Mieluummin maalaa kuvan siitä koko urheilu-urasta niin, että jokainen kilpailu on yksi välietappi matkalla.”